Vanhaa ystävyyttä

Huomenna ajelemme heti aamusta parinsadan kilometrin päähän ystäväni 40-vuotissynttäreitä juhlimaan. Tai ne juhlat alkavat vasta kolmelta, tapaamme Maijaa ennen sitä. Päädyimme treffaamaan hänen kotipaikkakuntansa paikallisessa ostoskeskuksessa välttääksemme aikamiespoika Pekon dramaattisen sisäntulon kesken iloisen family re-unionin. Muistan kyllä ex-poikaystäväni hankalan luonteen, jota edes sähköshokkihoidot eivät ole vuosien mittaan tasoittaneet. Pääasia on, että tapaamme ja Maija tapaa tyttäreni ensimmäistä kertaa livenä. Kyyneleiltä tuskin vältyttäneen.

Tein äsken valtavan tripla-tiramisun jääkaappiin maustumaan, ystäväni toivoi lahjaksi tarjottavia juhliinsa. Olen vähän huonosti varautunut omalta osaltani, sillä tuota misua en voi vehnän ja maidon vuoksi syödä. On välillä stressaavaa mennä paikkoihin, joissa syödään, sillä minulla pitää melkein aina olla omat eväät. Pääsiäisenä oli ihana poikkeus, kun olimme kummipojan perheen luona. Kummipojan äiti on tismalleen samalla ruokavaliolla kuin minäkin suolisto-ongelmiensa vuoksi, ja kahvipöytä oli pullollaan herkkuja, jotka kävivät minullekin. Payback time koittaa heinäkuussa, kun he tulevat meille kesälomareissulle. Minulla on muutama viljaton-maidoton yllätys takataskussa häntä odottamassa. Toissapäivänä tein jumalaisen ihanan taateli-suklaakakun. Se oli niin hyvää, että pakastimen ovi on käynyt tiuhaan, vaikka yritin sen piilottaa itseltäni.

Se, mitä tänään oikeastaan mietin oli, että missä välissä elämä hujahti näin ja meistä tuli keski-ikäisiä? Tämä on mahtava ikä, en tarkoita sitä. Tuntuu vain, että hetki sitten olimme huomenna juhlivan ystäväni kanssa päiväkodin keinuissa ja joimme maitoa lasipulloista seurakunnan päiväkerhossa. Elämä menee niin nopeasti. Onneksi nämä päivät ovat niin onnellisia ja yritän pysähtyä jokaiseen ihmeelliseen hetkeen, jonka olen tytön kanssa kotona. Ei se mikään salaisuus ole, kai. Olen onnellisempi kuin koskaan. Vaikka kuolisin huomenna, tämä on ollut mahtava reissu. En kyllä ajatellut kuolla, vaan elää ainakin seuraavat 40 vuotta. Jestas, että sekin menee nopeasti.