Sopeutuva vaimo

Olin eilen kirjastossa viettämässä omaa aikaa ja keräsin kassillisen kirjoja, leffan ja levyjä mukaani. Minun voi ehkä aistia elävän aviollista ja kasvatuksellista kasvuvaihetta, sillä mukaani tarttui muutama aihealueen opus sekä tietysti pari pakollista leivontakirjaa. (Pojan valmistujaisjuhla lähestyy.)

Yhden kirjoista olen lukenut aiemminkin, Laura Doylen Heikko, vahva vaimo. Aion ottaa kirjan opit käyttööni ja tulen tarvitsemaan paljon tukea tässä projektissa. Doylen näkemyksen mukaan avioliiton harmonia ja onni löytyy siitä, että vaimo lopettaa miehensä ja yhteisen elämän kontrolloinnin ja arvostelun. Vaimo lopettaa neuvomisen, arvostelun ja aloittaa miehensä kritiikittömän kunnioittamisen ja luottamisen tämän kykyihin huolehtia perheestään. Lopputuloksena on aviomies, joka huolehtii perheensä hyvinvoinnista ja vaimonsa kaikista tarpeista. Tunnistan itseni, paitsi neuvonnan saralla myös arvostelussa. Kerron miehelle, mitä hänen tulee tehdä ja miten. Sen sijaan minun pitäisi kertoa hänelle mitä minä haluan (ei kuitenkaan sitä, miten mies toimii, jotta saan haluamani asiat) ja keskittyä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistani. Laura Doylen mukaan pitäisi tehdä kaksi listaa; toinen asioista, joista minun tulee hyvä olo, vaikka en erityisemmin pidä asioiden tekemisestä ja toinen lista asioista, jotka tuottavat minulle pelkkää iloa. Molemmilta listoilta pitäisi joka päivä tehdä 2-3 asiaa, jotka tuottavat minulle hyvää oloa. Yksi syy jatkuvaan kriittisyyteen muita kohtaan on se, että tinkii omaa hyvinvointiaan lisäävistä asioista. Kun voi hyvin omissa nahoissaan, jaksaa paremmin arvostaa muita ihmisiä.

Miten vaimo sitten sopeutuu, kuten kirjan termi kuuluu? Vaimo lakkaa neuvomasta ja ohjailemasta miestä, aloittaa miehen kuuntelun ja vastaa "aivan niin", vaikka mielessä olisi pari muutakin ajatusta. Vaimo ei neuvo miestä enää ruoanlaitossa, lapsen hoitamisessa, pihatöissä, autolla ajamisessa tai rahan käytössä. Vaimo ei enää osta miehensä vaatteita tai valitse niitä ulos lähtiessä. Vaimo ei puutu miehen käyttämään hammastahnaan. (Auts, mistä Laura Doyle voi tietää....) Aloitetaan näillä. Miehen tapa tehdä asioita on oikea ja hyvä. Mies on se sama osaava ja taitava mies, jonka kanssa nainen on mennyt naimisiin. Sillä olisihan aika kummallista, että vaimo olisi valinnut itseään huonomman miehen?

Tulen raportoimaan kuinka tämä projekti edistyy. Jos kukaan vain haluaa liittyä hankkeeseen omassa parisuhteessaan, niin please do.Tiivistetty ilmaisuni ei tee oikeutta kirjalle, kannattaa lukea se. Oikeasti se vaikuttaa järkevältä ja toimivalta, vaikka olen vielä järkytyksen tilassa. Tavoitteeni on kuitenkin harmonia ja läheisyys avioliitossa, ja ennenkaikkea omasta (inhottavasta) kontrolloinnistani eroon pääseminen.