sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Sopeutumista

Kyllä on taas sopeutumista. Mies osti minulle Sodastreamerin syntymäpäivälahjaksi. Onneksi arvasin asian jo etukäteen. Löysin äsken laatikon kuistista, piilotettuna takkien alle. Syntymäpäiväni on huomenna ja mies aikoo yllättää minut iloisesti heti herättyään viiden jälkeen.

Muistan ensimmäisen yhteisen joulun ex-mieheni kanssa, olin 19-vuotias. Hän oli ostanut minulle joululahjaksi sauvasekoittimen ja liian pienen silkkipyjaman. En tiennyt kummasta tyrmistyä enemmän. Ex-miehellä tosin oli romanttinen ajatus sauvasekottimen kanssa. Se muistutti häntä meidän ensimmäisestä yhteisestä rakkauden kesästä ja mansikkapirtelöistä, joita olin tehnyt meille. Minulla on edelleen se sauvasekoitin, se toimii ja on jatkuvasti käytössä. Eli itseasiassa se oli aika huippuhyvä lahja. Ehkä kaikkein surkein lahja ikinä oli ex-poikaystävän joululahjaksi hankkima laventelintuoksuinen kylpysetti. Vihaan laventelintuoksua, se kuvottaa minua. Tai ei, kyllä hänen syntymäpäivälahjaksi ostamansa Miss Dior-hajuvesi oli vielä pahempi. Saan allergisen reaktion liian vahvoista tuoksuista.

Tiedän olevani mahdottoman vaikea lahjottava. Tosin ystäväni tietävät ihan tarkkaan mistä pidän. Mutta noin niinkuin miesnäkökulmasta olen tosi haastava. Ensinnäkin, minulla on ihan kaikkea. Minulla on hajuvesiä, koruja, käsilaukkuja ja astioita enemmän kuin ehdin käyttää. Kirjoja ja suklaata rakastaisin, mutta olen niidenkin suhteen tosi valikoiva. Toiseksi, rakastaisin erilaisia kauneushoitoja ja hierontoja, mutta tällä hetkellä en ehdi niihin mennä. Tai jos jalkahoidossa voi imettää, niin täältä tullaan. Äitienpäivälahjaksi saamani jalkahoito on edelleen varaamatta. Ainoa asia mitä toivoin, on että mieheni sponsoroi minua siinä vaiheessa, kun taas mahdun tavallisiin (työ-)vaatteisiin. Siinä vaiheessa aion mennä uusimaan työvaatevarastoni sopivaksi. Tämän toiveeni olin esittänyt tosi epäselvästi siis.

Mitä tekee sopeutuva vaimo? Ajattelee, kuinka mukavasti mies on ajatellut koko perhettä, tulevaa kesää ja janoista, imettävää vaimoa. Ilahtuu miehen kekseliäisyydestä eikä päästä mieleensä ajatusta kodinkoneita kodinkoneelle. Ajattelee ja arvostaa sitä, että mies on nähnyt vaivaa yllättäkseen ja hakenut salaa lahjan. Mies on myös kuunnellut, sillä limsakoneen hankinnasta on vastikään puhuttu ja sopeutuva vaimo on kertonut lämmenneensä ajatukselle.

Sopeutuva vaimo kertoo kuitenkin myös sen, mitä oikeasti haluaa, tällä kertaa selkokielisesti. Haluan, että mies sponsoroi jemmatiliäni haluamallaan summalla sitä päivää varten, kun uusin rintaliiveistä lähtien koko vaatevarastoni. Sillä onhan limsakone kuitenkin samalla vähän koko perheenkin juttu, niin kiva kuin se onkin saada juuri nyt. Ja syntymäpäivänä sitä kaipaa vähän sellaista henkilökohtaistakin huomiota. 

Voi miten toivon, että osaan muotoilla sanani oikein.

6 kommenttia:

  1. Jep, miehet ja lahjat eivät aina yhdisty oikein. Mä sain kerran lahjaksi epilaattorin. Sellaisen karvanpoistokoneen, joka repii karvat juurineen. Ok, olin katsellut sellaista, mutta lahjaksi? Voit kuvitella että se palautettiin, enkä koskaan enää sellaista sen jälkeen halunnut/ostanut. Olen myös kerran saanut alusvaatteita. Liian suuret rintaliivit ja pienet alushoustu ;) Toiveajattelua, heheh! No, ihan pakko myöntää, että kehitystä on tapahtunut ja en itsekään ole todellakaan mikään hyvä lahjanantaja. Muistan onnistuneeni muutaman kerran täydellisesti (kirja, Ken Follet) ja epäonnistuneeni useammin (esim. eräs paitapusero, joka MINUSTA oli hieno, ei päätynyt koskaan vaatekaappia pidemmälle ja lopulta lahjoitettin jonnekin. Huoh.

    Limsakone. Niin miehinen ratkaisu. Mutta kyllä, sopeutuva vaimo esiintyy hillitysti ja iloiten. Mennään sitten yhdessä sinne vaateostoksille... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan epilaattori... No tosin, mäkin olen antanut miehelle lukuisia Rooma-aiheisiä kirjoja, jotka kaikki taitaa olla vielä lukematta. Ei aina voi onnistua. Ja joo, mä tarviin niin sut vaateostoksille.

      Poista
  2. Ei ole miehillä helppoa tai ainakaan yksinkertaista! Mun yök syntymäpäivälahja oli yhdeltä exältä rikkaimuri, EI NIIN YHTÄÄN mun juttu....ei. Aivan mielettömän onnellista syntymäpäivää ja halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä itseasiassa vähän pelkäsin saavani rikkaimurin marsujen hoitamista varten, se olisi ollut vielä surkeampi esitys. Ja kiitos <3

      Poista
  3. PALJON ONNEA!

    Sanotaanko, että kun saa syntymäpäivälahjaksi raastinraudan niin on vaikea asetella sanojaan tosi oikein. Tai sitten ne loputtomat paperitulosteet, että kun mennään kukkakauppaan, niin sitten ostan sulle kukkia. Tai kuten tästä tulosteesta näkyy, niin saat pelastusliivit kun mennään semmoiseen kauppaan, koska on tärkeää olla itse mukana hankintavaiheessa, että saa sopivat. Ei menty kauppaan sen vuoden puolella, mutta sain seuraavana syntymäpäivänä ne pelastusliivit, jotka eivät olleet mulle sopivat.

    Annan sulle kaikki maailman pitkämieliset ajatukset!

    VastaaPoista
  4. Hei limsakonetta pahempi voisi olla vain tuloste limsakoneesta, totta. Kiitos ihana <3

    VastaaPoista