keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Syksyn ensimmäinen päivä

Loppukesä oli ihana, mutta tänään teki mieli hurrata kun huomasi syksyn tulleen. Tuntuu hyvältä pukea ylle taas vaatteita, etsiä suloiset villasukat ja kaikki mukavat pitkähihaiset paidat esiin. Saunan lämmitys kuulostaa houkuttelevalta ajatukselta, pitkästä aikaa. Aamulla tuli ensimmmäistä kertaa olo, että täytyy laittaa tulet hellaan. Ruokalistalla oli ilokseni kaalilaatikkoa, joka on paras syysruoka ikinä. Keräsimme aamupäivällä omenoita ulkona ja sisääntullessa ruoka oli valmis. Se kaikki tekee minut niin onnelliseksi, että haluaisin vain nykertyä kasaan ilosta.

Rakastan kesää ja lämpimiä päiviä, mutta kestän vähän huonosti aurinkoa ja kuumuutta. Rakastan sitä, mutta samalla kärsin. Siksi tämä viileys ja raikkaus riemastuttaa minua, sillä kylmästä pääsee eroon pukeutumalla ja lämmittämällä.

Tulevana viikonloppuna on Yksin-kiertueeni osa kolme, oikea loppuhuipennus. Opiskelukavereiden re-union kahdenkymmenen vuoden jälkeen. On ollut mahtavaa lukea ihmisten elämäntarinoita ja vaihtaa kuulumisia jo facessakin. Meillä oli mukava opiskeluaika ja hauska luokka, ja osan kanssa olemme tietysti olleet tiiviistikin tekemisissä. Osaa en ole nähnyt valmistumisen jälkeen, ja tuntuu jännittävältä tavata taas. 20 vuotta on mennyt hetkessä. Suhtautuminen jälleennäkemiseen on kiinnostava, osaa se pelottaa, osaa riemastuttaa. Jos oma elämä ei ole vastannut omiin toiveisiin, voi olla vaikeaa tulla esiin ja kertoa mitä kuuluu. Olemme yrittäneet luoda ilmapiiriä, johon on turvallista tulla omana itsenään. Ettei tarvitse tulla esittämään mitään tai luetella omia onnistumisia. Niitäkin tietysti, mutta kaikilla meillä on ollut menetyksiä, epäonnistumisia, tavoittamattomia unelmia. Ja sitten niitä asioita, mistä kokee iloa ja tyytyväisyyttä. Olen kuullut luokkakokouksista, joihin mennään lähinnä arvostelemaan muita ja mittaamaan omaa erinomaisuutta. En usko, että tästä tulee sellainen. Uskon, että tästä tulee aikanaan yhdessä ja sen jälkeen erillään kasvaneiden ihmisten kohtaaminen. Ja se jännittää, onko niistä muistakin tullut  ihan keski-ikäisiä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti