tiistai 15. joulukuuta 2015

Hyvää joulua minulle

Minua hengästyttää tämä kulunut syksy. Olen tehnyt liikaa töitä (varsinkin ottaen huomioon, että olen hoitovapaalla) ja ollut liian stressaantunut niistä. Ihmisten ongelmat ovat rasittavia. Ihmiset ovat aika rasittavia. Eroavat ihmiset ovat välillä ihan helvetin rasittavia. On varhaista tehdä uudenvuoden lupauksia, mutta ehkä voin alkaa antaa jo itselleni joululahjoja.

Ensimmäinen lahjani on se, että selkeytän työtilanteeni heti kun mahdollista joulunpyhien jälkeen. Siihen asti teen sen mikä on pakko. Tammikuussa jatkan ainoastaan niiden eroavien kiukkupussien sekä elatuksen ja isyyden ihmeellisen maailman kanssa. Ei lastensuojelua hetkeen, tarkoittaa ennen kuin palaan hoitovapaalta omaan työhöni vuoden kuluttua. Lastenvalvojan työ on selkeä paketti, ihmisillä on omat ongelmansa ja minä vahvistan ne sopimukset, mistä he ovat yksimielisiä. Muu ei kuulu minulle. Minä määritän työni niihin 15 tuntiin viikossa, joista minulle maksetaan, kuin pieneen siistiin laatikkoon. Enkä ajatellut ajatella laatikon ulkopuolella.

Meillä on vielä ensi vuosi Maissin kanssa aikaa elää kotielämää. Nämä päivät ovat arvokkainta mitä on. Metsäretket. Puuhellalla rauhassa keitetyt aamupuurot. Muskarit, perhekerhot ja retket. Aika isovanhempien kanssa. Junalla matkustaminen kotiseudulle. Siskon vieminen kouluun. Uusien asioiden oppiminen. Maissi opettelee tällä hetkellä papukaijan tavoin uusia sanoja ja ensimmäiset lauseet alkavat löytyä. "Äiti puhuu, ihi puhuu, minä puhuu." Tänään iso juttu on ollut tonttulakki, joka päässään hän on tonttu itsekin. Vaatteet voi riisua, mutta ei tonttulakkia. Alaston, ympäriinsä juoksenteleva, kikattava tonttu. Hän on Telle (=nakupelle) Tonttu.

Entä minä? Mikä on minun juttuni ensi vuonna, sen lisäksi, että se on Telle Tontun kotivuosi. Sanon sen nyt ääneen. Aion kirjoittaa tavoitteellisesti. Nyt tai ei koskaan. Kirjoitan kun hän nukkuu. Kirjoitan kun mies on kotona. Otan sen ajan jostain. Ensi vuosi on kirjoittamisen teemavuosi. Niin että hyvää joulua vaan ja kirjallista uutta vuotta.

1 kommentti: