sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Christmas survivor

Henkiin jäätiin, tänäkin vuonna. Anoppi laittoi eilen kivan viestin. "Kiitos vielä joulusta, minulle se oli täydellinen. Kaikki rakkaat ympärillä ja hyvää ruokaa, en olisi voinut toivoa enempää." Hän oli jäänyt miettimään keskustelua täydellisestä joulusta.

Eilen lähdimme hääpäivä-retkelle pääkaupunkiin kolmisin. Teinityttö meni pariksi päiväksi äidilleen ja me suuntasimme pienelle hotellilomalle. Maissi on aina valmis Suureen Seikkailuun. Hänelle jo autojen ja ratikoiden näkeminen aiheuttaa wau-reaktion. Lisäksi söimme ulkona, kävimme hotellihuoneen ammeessa vaahtokylvyssä ja söimme iltapalaksi pitsaa sängyssä. Häntä kikatutti kovasti käpertyminen väliimme kirjan kanssa ja hän huokasi ääneen: "Kivaa!". Ollaan retkellä, ollaan yhdessä, seikkaillaan vähän. Tulee hääpäiviä, kun pääsemme kahdestaan pussailemaan vaahtokylpyyn. Tänä vuonna tämä oli meille ihan parasta. Aamulla heräsimme auringon noustessa lumisen Helsingin ylle. Meidän perhe. Lapsi, jota vain me kaksi rakastamme eniten maailmassa. Meidän yhteisen rakkautemme lapsi. Tänään onni oli tämännäköinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti