Kun katsoo itseään peilistä joka päivä, ikääntymistä ei niin huomaa. Päivien, kuukausien ja vuosien jälkeen on yhä edelleen se sama, joka jännitti koulun käytävällä. Joka odotti malttamattomana, että kasvaa niin isoksi, että voi lähteä pois. Joka kaipasi vapautta ja rakkautta, tässä järjestyksessä. Keski-ikäisen minäni sisällä on edelleen kerrostumina pieni tyttö, teini, nuori nainen. Kaikki minkä läpi olen elänyt, on edelleen tässä, minussa.
Hämärässä huoneessa käteni näyttävät vanhan naisen käsiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti