torstai 19. maaliskuuta 2015

Siivouskapinallinen

Ajattelin kirjoittaa siivoamisesta voidakseni välttää sen käytännössä. Lapsi nukkuu päiväunia, tulin jokin aika sitten töistä ja mies lähti omiinsa. Minullahan olisi tässä välissä hetki aikaa siivota, mutta enpä taida. Lueskelen mieluummin kaikkea, kirjoitan hetken ja juon kahvia. Tietysti. Juon kahvia käydessäni suihkussakin, mutta imuroidessa se on hankalaa. Imetyksen päätyttyä kahvinarkkiuteni on karannut taas uusiin mittasuhteisiin.

Miksi siivoaminen on minulle jatkuvasti mieltävä painava asia, vaikka niin vähän sitä harrastan? Siis miksi en vain siivoa, kun tämä jatkuva kaaos minua vaivaa? Edelleen kallistun sille kannalle, että syynä ei suinkaan ole pohjaton laiskuuteni ja uusavuttomuudestani johtuva kykenemättömyys siivota pienen lapsen kanssa. Väitän, että kapinoin sillä, etten siivoa. Kapinan kohde on mieheni isä, joten näin aukikirjoitettuna se minustakin vaikuttaa vähän typerältä. Appiukkoni on kultainen ja avulias ihminen, ehdottoman järkevä ja järjestelmällinen. Hulluuteen saakka järjestelmällinen. Hän joutuu nielemään meidän kaaostamme epäilemättä sietokykyään hipovissa määrin, sillä hän välillä lipsahtaa järjestelyn puolelle. Piharakennuksemme, jonka tavaroita hän yhteisellä sopimuksella käyttää, hän järjestää salaa ja huomaamatta aika ajoin. Se raivostuttaa minua, vaikka onkin kätevää löytää rojun joukosta etsimänsä. Sisällä hän ei uskalla järjestellä (paitsi lapsen leluja) joten luultavasti olen niin hölmö, että osoitan mieltäni sisäsiivousta vältellessä juuri hänelle. Kuinka lapsellinen voi ihminen olla? Vai olenko kuitenkin vain niin laiska, että pidän häntä tekosyynä omalle saamattomuudelleni?

Nyt on kuitenkin niin, että kuistin fengshuit alkavat olla niin viturallaan, että sille on tehtävä jotain. Silläkin uhalla, että appiukko ilahtuisi.

4 kommenttia:

  1. Meillä siivous on ollut helpompaa, kun vahattiin lattiat ja jouduttiin sen takia viemään kaikki mööpelit sun muut muualle. Nyt tavaraa on tuotu takaisin hiljalleen ja luulenpa, että suurin osa jää varastoon tai toivon mukaan lähtee kiertoon. Ihana järjestys! En tiennyt, että moinen olisi meidän jättilaumamme kanssa mahdollista. Ongelmana on ollut liika tavaramäärä, ei mikään muu.

    Haleja! Ihanaa, kun jaksat bloggailla! :)

    Pieta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuulostaa ihanalta. Liiallinen tavaramäärä on täälläkin se villakoiran ydin. Kahden kodin tavarat plus talon mukana tulleet tavarat on vaan liikaa. Ihana kuulla sinusta, iso hali <3

      Poista
  2. "Nyt on kuitenkin niin, että kuistin fengshuit alkavat olla niin viturallaan, että sille on tehtävä jotain. Silläkin uhalla, että appiukko ilahtuisi."

    HUUTONAURUA :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis oikeasti, kuinka lapsellinen voi iso ihminen olla? Siivosin shii.

      Poista