Alkaa olla kohta fengshuit kohillaan. Meillä on koko viikko tehty huonekaluvalssia, joka alkoi siitä, että ulkomailla asuvat ystävät päättivät lopulta laittaa Suomen asuntonsa myyntiin. Meille tulee heidän jumalaisen ihana ja valtava sohvansa, jossa voisi asua, sekä kaunis kiinalainen lipasto. Muutakin olisi voinut tulla, ellei pieni talomme olisi jo ääriään myöten täynnä huonekaluja. Ja se on huonoa fengshuita se.
Ensin täytyi purkaa teinin huoneesta sänky ja viedä se varastoon. ( Varastoon, joka piti ensin siivota.) Sitten piti aikuisen nuoren huoneesta (lue nykyisestä leikkihuoneesta olohuoneen vieressä) purkaa hänen levitettävä sänkynsä ja koota se uudelleen teinin huoneeseen. (Tässä välissä siivosin teinin huoneen lattiasta kattoon enkä malta odottaa nähdä hänen ilmettään huomenna, kun hän tulee kotiin.) Sen jälkeen päästiin siirtämään nykyinen sohva Kirjastoon, joka on siis entinen aikuisen nuoren ja nykyisen taaperon leikkihuone. Rakastan Kirjastoa! Tämä sohva tosin odottaa tässä siirtoa mökille (kunhan saan sinne sähköt ja remontin ja veneen). Olen kaivannut kotiimme nurkkausta, jossa saan lukea hetken rauhassa (lue: lukea blogeja ja surffailla atk:n internetissä). Nyt olohuoneemme on avara ja tyhjä ja siellä on vain tv-taso ja lasivitriini iittalalle. Tai on siellä perintökiikkutuoli, joka odottaa pääsyä varastoon samoin kuin kirjastosta toinen kiikkutuoli.
Minulla on ollut ärsyttävä suhtautuminen kotiimme jo jonkin aikaa. Rakastan tätä kotia ja kokko paikkaa, mutta jostain naurettavasta syystä kapinoin sillä, etten siivoa ja järjestä kuin pakon (vieraiden) edessä. Meillä on jatkuvasti hirveä kaaos, vaikka nautin äärettömästi siitä, että paikat ovat järjestyksessä ja kauniita. On tullut ehkä aika kasvaa aikuiseksi ja lopettaa kapinointi. Tämä järjestys on ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti