maanantai 21. marraskuuta 2016

Loma

Koska minulle on kertynyt tälle vuodelle 65 lomapäivää, niitä on riittänyt marraskuullekin. (Ja joulukuulle, lomailen senkin!) Mies lähti aamulla kuntoutusjaksolle ja me lomailemme Maissin kanssa kotona. Päivä on mitä täydellisin. Ilma on täydellinen. Fiilis huikea. (Ja tämä kaikki ilman ironiaa.)
En voi facebookissa hehkuttaa, kuinka paljon nautin kotona olemisesta kahdestaan Maissin kanssa tai siitä, ettei tarvitse väääntäytyä töihin edes pariksi päiväksi. Mies kokee, että olen onnellisin, kun hän ei ole paikalla. Minusta nyt vain on mukavaa olla välillä yksinkin. Olimme aamulla metsässä keräämässä sammalia ja jäkäliä. Söimme hyvää pastaa, ja sitten tein tunnin lenkin nukuttaessani Maissin vaunuihin. (Vähän tosin jo nolottaa nukuttaa häntä vaunuihin, lapsihan on kohta esikoululainen. Mutta tänään en välittänyt nolostella.) Ulkona on säätila, jota rakastan koko sydämestäni. Lämmin, kuiva tuuli, leuto syksyinen hämärä. Tulin sisään ja keitin kahvia, muistin kaapissa olevan vielä banaanikanelikakkua. Aion laiskotella sohvalla kirjan kanssa. Kun Maissi herää, touhutaan taas pihalla ja lämmitetään ulkosauna.

Onni on marraskuu ja rauha. Se, että on hetken aikaa sovussa koko maailman kanssa.

4 kommenttia:

  1. Ihanaa lomaa! Voi kun olen iloinen puolestasi, että saat olla kotona. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muru :) ihana kuulla sinusta! Yritetään nähdä joulukuussa, meidän pitäisi tulla sinne viikoksi?

      Poista
  2. Nauratti tuo kun mies luulee että olet onnellisin kun mies ei ole paikalla.
    MIkä siinä onkin, että ihminen nyt vaan haluaa olla ajoittain rauhassa. Vaikka rakastaisi.

    VastaaPoista
  3. Joo, mieluusti! Tervetuloa tänne tai sit nähdään jossain keskivaiheilla tai muulla tapaa. :)

    VastaaPoista